Lohtajan kirkko

Lohtajan ristikirkko on rakennettu Matti Hongan johdolla korkealle paikalle 1869 ja se on toiminut Lohtajalla myös merenkulkijoiden maamerkkinä. Kirkko on valoisa ja mielenkiintoisen muotoinen ja hyvässä kunnossa 2009 tehdyn korjauksen jäljiltä. Sisätilassa huomiota herättää alttarikokonaisuus, komea saarnatuoli ja kattoa kannattelevat pylväät, jotka mahdollistavat täyskorkeat kulmaulokkeet. Samanlaista kokonaisuutta ei Suomesta löydy.

Vaivaisukon sanoma on aina ajankohtainen. Useat vaivaisukoista ovat 1800-luvun alusta ja niissä näkyy Suomen sodan jäljet. Sodan veteraanit vaivoineen pyytävät tukea. Lohtajaa Suomen sota koski omalla tavallaan suuresti, kun rintamalinjat halkoivat pitäjää ja sodan tuttu nimi Klingspor piti päämajaansa Lohtajan pappilassa, jossa hetkellinen aselepokin solmittiin 1808.

Vaivaisukko ottaa kulkijan vastaan 1732 rakennetun kellotapulin seinustalla. Kellotapulia on uudistettu ja kunnostettu useaan otteeseen, sillä se on vanhempi kuin nykyinen kirkko. Toinen kirkonkelloista on vuodelta 1686.

Opaskyltissä ei ole superlatiiveja säästetty, vaikka Temmeksen mustanpuhuva vaivaisukko taitaa haastaa kollegansa ainakin kokonsa puolesta. Lohtajan puuäijän tarina on Sakari Topeliuksen sadusta tuttu, jos Topeliuksen (ehkä hieman paatoksellinen ja opettava) Lukemista lapsille on kahlattu läpi.

Tasavartinen ristikirkko täyskorkeine kulmaulokkeineen. Kirkon keskiosa, kahdeksankulmainen lanterniini kohottaa katon korkeuksiin, niin että torni voi toimia merkkinä merenkulkijoillekin. Piha ja ympäristö on huoliteltu, vaikkakin maalaismaisen hiljainen.

Lohtajan valoisassa kirkossa on komea, kellon muotoinen himmeli. Sympaattisen näköiseen kastepuuhun kävi suntio kiinnittämässä uusia lehtiä, kun kastettujen nimet mainittiin jumalanpalveluksen aikana. 

Suomen tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen maalaamaa kolmiosainen alttaritaulu on vaikuttava. Se on maalattu vuosina 1770-1773. Kontrastisuus, suuri koko ja hehkuvat värit tekevät vaikutuksen. Auringon haalistama ja tönimisen reikiinnyttämä alttaritaulu on konservoitu kirkon kunnostuksen yhteydessä. Kunnostus on kannattanut. Lohtajalla järjestetään vuosittain kirkkomusiikkijuhlat ja alttaritaulu on saanut nimikkosävellyksensäkin. Toppelius on maalannut lukuisia ristiinnaulittuja, joista Lohtajan alttarimaaalausta pidetään yleisesti onnistuneimpana. Ristiinnaulituista on tehty mielenkiintoista vertailua Kaavin kirkon ristiinnaulittua tutkittaessa.

Bona, bene, breviter - hyvää, hyvin, lyhyesti

Barokkityylinen saarnatuoli (Johan Backman), tiimalasit, kastemalja ja kynttilälampetteja on tuotu kirkkoon edellisestä kirkosta, joka purettiin huonon kuntonsa vuoksi 1768. Kirkon torni alkoi kallistua ja komea esineisto pääsi uuteen kirkkoon.

Kirkkoon johtaa komeiden, marmoroitujen pylväiden reunustama käytävä.

Sunnuntaina kirkossa oli mukavasti väkeä. Valoisaan tilaisuuteen toivat leimansa jatkoriparilaisten esitys ja tutut virret. Leppoinen syyskuun sunnuntai, josta ei jäänyt sen kummempia mieleen. Kirkon komeutta saattoi ihalla ja tuli sellainen tunne, että joku kesä saattaisi hyvän konsertin kirkkomusiikkijuhlilla vaikka käydä kuuntelemassa.

Kirkon lähellä soittaa poika rumpua. Risto Saalasti on suunnitellut Rumpalipoika -muistopatsaan ja se on paljastettu 1980.