Tuiran kirkko

Tuomiosunnuntai ja jugend-ruusut

Tuiran kirkon järjestämään iltamessuun oli tullut ehkä noin 40 ihmistä. Kirkkosali on pieni ja hämmentävä. Ensikertalainen astuu sisälle uudenaikaisista lasiovista, mutta päätyy sitten 1910-luvulta peräisin olevaan kirkkosaliin, jossa jugend-ruusut kukkivat alttarikehyksessä ja puulattiat narisevat. Tuiran kirkko on onnistunut yhdistelmä uutta ja vanhaa.

Kirkko on valmistunut alunperin rukoushuoneeksi vuonna 1916 ja arkkitehti on Harald Andersin.

Martti Tarvaisen tekemä krusifiksi näytti aika rujolta illan tummuudessa.

Iltamessussa on mielenkiintoisen intensiivinen tunnelma. Vieressä istuva nainen ojensi minulle veisuukirjan, jonka virret on merkitty tauluun pienellä numerolla. Amazing grace soi hartaasti. Ajatuksissa pyörivät suvun tapahtumat sadan vuoden takaa. Mummun vanhemmat asuivat Tuirassa 1920-luvulla. Virsikirjan ohella käytetään uutta messulaulukirjaa, jossa on usempi uusi hengellinen laulu, tuore tuulahdus kanttorin pianolla säestettäväksi.

Tuomiosunnuntain tulinen järvi ja hammasten kiristys

Kanttori säesti virret pianolla. Tuomiosunnuntain tekstissä päästiin nyt ensimmäistä kertaa kunnolla jylisyttämään ilmestyskirjan hurjuuksia. Aika vaikuttavaa oli papin saarnassa ajatus mustavalkoisesta oikeasta ja väärästä. Mielenkiintoinen myös ajatus koko ihmiselämän summaamisesta, kuten egyptiläisissä maalauksissa, joissa Maatin sulka ja ihmisen puhdas tai paatunut sydän ovat puntarilla Osiriksen edessä. Taisipa se tulinen järvi paviaanin vartioimana olla niillä egyptiläisilläkin. Tuomiosunnuntain reissu olisi pitänyt suunnata vaikuttavaan Haukiputaan kirkkoon Toppeliuksen Viimeisen tuomion äärelle, jolloin teksti saisi kuvallisen vastineen. ;)

"Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen. Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. "

Hei apua. Mihin jäi se meidän luterilaisten ´sola fide, sola gratia´? Se että hyvät työt ovat lähimmäisiä, ei pelastausta varten?

Helsingin seurakunnan sivuilta löytyi ihan mukavasti kirjoitettua lisätietoa yleisesti messun rakenteesta. 

Sotkamon kirkko

Kanttorikööri ja ensilumi

Silmiin sattui Sotkamon kirkossa järjestetty konsertti ja päätin käydä katsomassa samalla kirkon. Chorus Cantorum Finlandae esiintyi marraskuisena maanantai-iltana komeassa kirkossa. Ennakkokäsityksenäni oli, että kirkkopahasessa esiintyy jokin Kainuun oma kanttorikööri, mutta yllätys oli sekä kirkon, että kuoron suhteen melkoinen. Upea elämys hienossa tilassa ja tasokkainta kuorolaulua pitkään aikaan!

Sotkamon kirkko on Kainuun suurin kirkko. Johan Oldenburg on suunnitellut kirkon 1854 ja Wikipedian mukaan kirkko on empiretyylinen päätytornillinen pitkäkirkko. Minusta kirkossa oli kylläkin kovasti puugotiikan piirteitä Tyrnävän ja Oulunsalon kirkkojen tapaan.

Kirkon alttaritaulun on maalannut Severin Falkman vuonna 1877 ja se esittää kristuksen ylösnousemusta. Enkelit siirtävät kiven haudan suulta ja Kristus herää kuolleista. Mielenkiintoiseksi alttarikokonaisuuden tekee alttaritaulua "laajentava" kuvaseinä, jonka on maalannut 1950-luvulla minulle uusi tuttavuus Lauri Välke. Lauri Välke on teosluettelonsa mukaan maalannut todella paljon kirkon sisätilojen kuva-aiheita, joten häneen törmään uudelleen. Kuvat olisivat voineet olla minun silmissäni vaikka 1980-luvultakin, niissä oli alttaritaulun kanssa dialogia käyvä hauska ote.

Tilaa hengittää Pylväät kohoavat uusgotiikan korkeuksiin.

Konsertti oli laadultaan huikaisevan hyvä. Uusi ja perinteinen kirkkomusiikki vuorottelivat ja näkyi yleisössä olevan myös nenäliinoille tarvetta. Mahtava sattuma Vuokatin reissulle.

Lisää Sotkamon kirkon sisäkuvia. 

Kastellin kirkko

Kastellin kirkko on valmistunut 1962. Arkkitehti on Veijo Kerola, joka suunnitteli kirkkoon alunperin myös kirkkotekstiilit ja kalustuksen. Kirkkotekstiilit on korvattu uusilla. Kirkossa on modernia ajattelua - seurakuntasali on rakennuksen kiinteässä yhteydessä. Kuusikymmentäluku ja perinteistä irtaantuminen henkii rakennuksessa. Moderni "kellotapuli" ottaa kulkijan vastaan.

Kirkon sisätilan perusilmeen antaa jyrkkä harjakatto ja valtaisa lasimaalaus. Alttaritaulun, lasimaalauksen nimeltään Vasten valoa, on suunnitellut Unto Pusa. Ikkunan koko on lähes 80 neliömetriä. Sisätilasta havainnollinen nettisivu.

Pusa on kirkon suunnitelleen arkkitehdin opettaja ja suunnitteluyhteistyötä on tehty jo arkkitehdin pöydältä lähtien - taide on kiinteä osa arkkitehtuuria. Pusan innoittajaksi mainitaan Fernand Leger ja Chartresin katedraalin interiööri. Chartres on vielä käymättä ;), mutta sen lattian labyritti on kiinnostanut minua pitkään, joten täytynee joskus käydä tsekkaamassa ja samalla tulee lasimaalaukset sitten tutuksi. :D

Kirkkotilan laidasta tulvii valoa. Muoviset limoviikunat ikkunarivin edessä ihmetyttävät?

Seurakuntalaisen silmät kiertävät Unto Pusan kiemuraisissa viivoissa ja värisommitelmassa. Nykykatsojan silmään väritys on aika hurja. Jumalanpalveluksen aikana ei teokseen ehtinyt vielä tykästyä ja kuviokin jäi arvoitukseksi, vaikka Pusan muista töistä pitäisikin. Pyhää kominaisuutta kuviossa tapaillaan ja jonkin tekstin mukaan Pusa pehmentää arkkitehdin suunnitteleman yhdeksänmetrisen ristin ankaruutta. Risti on lasimaalauksen edessä. Useita Pusan töitä on hankittu Valtion taidemuseon kokoelmiin.

Kirkkohopeat on suunnitellut suomalaisen muotoilun suurnimi Tapio Wirkkala.

Paljeovi erottaa kirkkotilan omakseen. Kun vertaa Karjasillan ja Kastellin kirkon penkkiasettelua, niin huomaa, mikä vaikutus on sillä, että täällä keskikäytävä jakaa seurakunnan perinteiseen tapaan ja luo symmetriaa tilaa. Karjasillan kirkkotilassa on erikoinen fiilis, kun keskikäytävä puuttuu. Morsian kulkeea alttarille omanlaistaan reittiä.